Kertomuksia maailmankaikkeuden ääristä ihmiskehon syövereihin. Toimittajina Jaro Asikainen, Minna Korhonen, Pirjo Koskinen, Juuso Pekkinen ja Pasi Toiviainen. Ohjelmaa avustavat tiedetoimittajat Mari Heikkilä ja Jari Mäkinen. Tuottajana Jenni Stammeier.
https://areena.yle.fi/1-1403833
Gesamtlänge aller Episoden: 48 days 41 minutes
Hermosto ei rauhoitu käskyttämällä – hermostoon liittyvät myytit ja todellisuus
Miten paljon omaa hermostoaan voi säätää? Hermostoon liittyy paljon myyttejä, jotka otetaan totuuksina. Kuinka hermosto toimii ja mihin voi vaikuttaa? Haastateltavina ylilääkäri, neurologi Sami Curtze, neurologi Leena Kämppi ja neuropsykologi Katri Saar. Toimittajana Minna Korhonen. Äänisuunnittelu Laura Koso.
Digitaalinen kaksonen auttaa ymmärtämään sitä, mitä maapallolla todellisuudessa tapahtuu
Digitaaliset kaksoset ovat tietokoneilla mallinnettuja, mahdollisimman täsmällisiä virtuaaliversioita teknisistä laitteista tai suuristakin systeemeistä. Hurjinta digikaksosta ollaan luomassa maapallosta sekä sen pinnalla mylläävistä ilmiöistä merivirroista sään kautta muuttolintujen käyttäytymiseen. "Destination Earth" -hankkeen avulla voidaan muun tutkimuksen ohella testata "entä jos" -skenaarioita, kuten ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomeen...
Tutkijat laittoivat suomalaiset poliitikot suunnittelemaan somepalveluja
Voiko maantiesilta olla rasisti ja voiko tekoälyllä olla maailmankuva? Tässä Tiedeykkösessä selvitetään, miten teknologia heijastelee tekijöidensä arvoja. Tutkija Matti Nelimarkka on tutkinut mm. poliittista valtaa digitaalisissa ympäristöissä. Nelimarkka oli mukana tekemässä uutta tutkimusta, jossa suomalaiset poliitikot laitettiin suunnittelemaan sosiaalisen median palveluita. Mukana jaksossa on pieni aikamatka siihen, mitä tietoverkon potentiaalista ajateltiin internetin alkuaikoina...
Esiintymisjännityksestä ei tarvitse päästä eroon – ramppikuumeella on evolutiivinen selitys
Mitä elimistössämme tapahtuu, kun ramppikuume nousee? Tiedeykkösessä tutkitaan esiintymisjännityksen evoluutiota ja sitä kannattaako siitä päästä eroon. Haastateltavina esiintymisvalmentaja Päivi Arjas, psykologi Marjukka Laurola ja pianonsoiton opettaja Ulla-Emilia Lohi. Toimittajana Minna Korhonen.
Teknologia auttaa kirurgia näkemään sen, mitä ei voi silmin nähdä
Olisiko maallikosta kirurgiksi? Tiedeykkösen Juuso Pekkinen lähti selvittämään sitä, miten uusi teknologia muuttaa kirurgiaa. Lopputuloksena oli se, että toimittaja löysi itsensä kirurginsakset kädessä leikkausmikroskoopin ääreltä. Monissa leikkaussaleissa optiset mikroskoopit ovat vaihtuneet suurentaviin kameroihin ja 3D-näyttöihin. Kameroista saatava digitaalinen kuvasignaali mahdollistaa sen, että kuvaa voi katsella leikkaussalihenkilökunnan lisäksi tekoäly...
Symmetria hallitsee maailmaa – mutta kaikki alkoi symmetriarikosta
Luonnossa esiintyy paljon symmetrisiä muotoja: lumihiutaleet, auringonkukat, ihmisen kasvot. Myös fysiikan säilymislait perustuvat siihen, että maailmassa vallitsee tiettyjä symmetrioita: pallo putoaa maahan joka kerta, kun sen heittää – eikä käyttäydy eri tavoin esimerkiksi ensi maanantaina. Symmetria myös miellyttää meitä: symmetrisiä kasvoja pidetään viehättävimpinä ja usein arkkitehtuurissa ja taiteessa suositaan symmetriaa...
Miljardien kivien kosminen tanssi – myös maapallon lähiseuduilla käy kova vilinä
Lokakuun 2025 lopulla taivaalla voi nähdä harvinaisen ja kauniin pyrstötähden. Pari muutakin komeettaa on taivaalla, ja päivittäin ohitsemme viilettää pieniä asteroideja. Lisäksi Aurinkokunnassa on kaukaa tähtienvälisestä avaruudesta saapunut vierailija. Harva tulee ajatelleeksi, kuinka vilkas pikkukappaleiden liikenne Aurinkokunnassamme käy. Professori Mikael Granvik pohtii asiaa päivittäin...
Peruna 2.0. Miten Suomen kansalliskasvis saadaan säilymään?
Perunaa uhkaa ilmastonmuutos ja taudit. Siksi siitä kehitellään kestävää versiota laboratorioissa. Millaisia ominaisuuksia tulevaisuuden potaatilta oikein vaaditaan? Suomessa on huippututkimusta perunasta. Kehitteillä on kuivuuskausia sekä perunaruttoa kestäviä lajeja. Siinä hyödynnetään geenieditointia...
Miksi työttömät tai ylipainoiset pannaan häpeämään? Stigma lyö negatiivisen leiman ihmiseen
Stigma eli häpeäleima viittaa ilmiöön, jossa henkilöön liitetään taustan, elämäntilanteen tai ominaisuuden vuoksi kielteinen leima. Esimerkkejä tästä ilmiöstä voi olla vaikka se, että työttömyyttä pidetään automaattisesti yksilön omana vikana tai että tietyistä mielenterveyden häiriöistä kärsivien ihmisten ajatellaan olevan vaarallisia. Tällaiset vahingolliset ja usein harhaanjohtavat stereotypiat syrjivät ja asettavat ihmiset eriarvoiseen asemaan...